Kai­nuun Va­sem­mis­to vaa­tii ih­mis­ten nöy­ryyt­tä­mi­sen lo­pet­ta­mis­ta

He luottavat puolueen arvoihin, mutta nostavat esille keskeisesti oman alueensa suuret haasteet vaaleja kohti mentäessä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän Arjen Ääni – kiertue saapui samana päivänä Kajaaniin ukkoshelteisissä tunnelmissa. Markkinakadun teltalla kansanedustajista olivat keskiviikkona tentattavina Kyllösen ohella myös Unto Valpas ja Minna Sirnö, joille piisasikin jututtajia Runoviikon myötä kansoitetussa kaupungissa. Vasemmistoliiton Oulun vaalipiiristä jo nimetyistä kansanedustajaehdokkaista oli Arjen Äänessä kainuulaisten ohella paikalla myös raahelainen Katja Hänninen.

Valtakunnallisista vaatimuksista tärkeimpänä piirijärjestön puheenjohtajana myös toimiva Minna Haataja pitää perusturvan tason nostamista.

– 750 euron kuukausittainen minimitulo on saatava kaikille. Sehän edellyttää sitä, että erilaisiin etuuksiin kuten eläkkeisiin, perhe-etuuksiin, opintotukeen ja työttömyysturvaan tulee merkittäviä korotuksia, Haataja toteaa.

Lisäksi sosiaaliturvajärjestelmää on yksinkertaistettava ja pyrittävä pois oravanpyörästä, jossa ihmisiä laitetaan hakemaan tukia monelta erilaiselta ”luukulta”.

– Yksinkertaistettuna voi sanoa, että ihmisten nöyryytysjärjestelmästä on pyrittävä pois. On herättänyt hirveän paljon katkeruutta, että syrjäytyneitä ihmisiä nöyryytetään pahanpäiväisesti, Vesa Kaikkonen muistuttaa.

Pimeä talous kitkemällä hoidettaisiin mummot

Lisäksi verotuskysymykset tulevat nousemaan vaaleissa esille.

– Lähtökohtamme on se, että verotuksen on oltava oikeudenmukaista. Lisäksi harmaalle taloudelle ei ole tehty juuri mitään. Nämä huijarit syövät joka päivä meidän hankkimaamme tuloja ja leipää, Kaikkonen sanoo pimeiden puliveivaajien kansantaloudelle aiheuttamista suunnattomista ongelmista.

Kansanedustajana työ- ja tasa-arvovaliokunnassa vaikuttava Merja Kyllönen muistuttaa siitä, että nämä menetykset ovat aidosti huikeita.

– Vuositasolla häviää viidestä seitsemään miljardia euroa suomalaisesta verotulokertymästä. Se on niin iso summa, että sillä hoidettaisiin kyllä vanhukset ja korjattaisiin työttömyysturvajärjestelmää, Kyllönen lausuu.

Hän toteaakin, että Vasemmistoliitto puolueena ja erityisesti eduskuntaryhmänä on tehnyt paljon töitä näiden ongelmien oikaisemiseksi.

– Kokoomuksen ollessa hallituksessa olisi voinut kuvitella, että rehellisen yrittäjyyden tukeminen olisi nostettu esille. Mutta näin valitettavasti ei ole tapahtunut, Kyllönen sanoo.

Paljon päänvaivaa tulevaisuudessa aiheuttaa myös se, että lapsiperheitä ei tueta tällä hetkellä tarpeeksi ja tällä hetkellä pahoinvointia heidän keskuudessaan on todella paljon. Tähän on saatava Kainuun Vasemmiston ehdokkaiden mielestä muutos. Esimerkiksi nuorten harrastamisen hinnat ovat tällä hetkellä pilvissä. Voi olla, että työttömillä ei ole taloudellista mahdollisuutta tukea nuoria heidän pyrkimyksissään.

– Voin kertoa omasta pojastani esimerkin. Hän on innokas pesäpalloilija. Jos olisin työttömänä, niin ei olisi mitään mahdollisuuksia tukea poikaa siinä harrastuksessa. Esimerkiksi välineet ja reissut maksavat niin paljon, Jouko Korhonen kertoo havainnollistavan tarinan.

Kokoomukselle ei enää opetusministerin salkkua

Kainuu on suurien mullistusten edessä, kun muun muassa yliopistotasoinen koulutus aiotaan lakkauttaa maakunnasta.

– Viime vuosina on saatu tuta se nahoissamme, että kaikki täältä viedään pois, Haataja huokaa koetuista takaiskuista, joita maakunta on kokenut muun muassa UPM:n ja KOKY:n lakkauttamisten myötä.

Kyllönen muistuttaa myös siitä, että koulutuspoliittinen tasa-arvo ei voi olla sitä, että koulutusta ajetaan alas maakunnassa, jossa on itse asiassa vähiten aloituspaikkoja korkeakouluissa väkimäärään suhteuttaen.

– Sivistys ja koulutus ovat tässä maakunnassa keskeisiä, jotta saamme asiat järjestettyä. Minusta on kuvaavaa, että perusporvarit ovat todenneet ääneen, ettei kokoomukselle tulisi antaa enää opetusministerin tai muita sellaisia salkkuja, joilla vaikutetaan aluepoliittisiin asioihin, Kaikkonen sanoo viitaten ministerinpaikkojen merkityksellisyyteen.

Oulun yliopiston hallituksen valtion rahoituksen puutteen pakottamana tekemä päätös Kajaanin Opettajankoulutusyksikön lakkauttamisesta on vahingollinen maakunnalle monella tavalla.

– Ammattikorkeakoulun säilyttäminen itsenäisenä täällä Kainuussa on meidän kohtalonkysymys monella tavalla, Kaikkonen alleviivasi koulutusyksikköjen toiminnan tärkeyttä.

Vasemmistoliiton tamperelainen kansanedustaja Minna Sirnö on yhtä lailla huolissaan siitä, että kuluvalla vaalikaudella maakuntien ääni on vaiennettu eduskunnassa hallituspuolueiden riveistä.

– Väittäisin, että Kainuu on yksi pahimmista esimerkeistä siitä, miten on unohdettu oman alueen tärkeys ja niiden asioiden ajaminen. Jos ollaan hallituspuolueiden edustajia, niin perinteisesti ”pekkarointia” on harjoitettu paljon. Siinä on pahoja puolia, mutta myös hyviä puolia – silloin jos on kriisistä kyse. Kainuussa on ties monennettako vuotta peräkkäin kriisi menossa, Sirnö muistuttaa siitä, etteivät hallituksessa istuvat ole vetäneet juuri laisinkaan kotimaakunnan suuntaan.