Montako kertaa vuodessa asioit kunnanvirastossa? Jos suljetaan pois meidät siellä kokouksissa ramppaavat, niin väitän, että olemattoman harvoin.
Henkilökohtainen asiointitarve kunnanvirastoissa on vähäisempää kuin nykypankeissa. Eikä jatkossa tarvitse käydä sitäkään, sillä paperisota hoituu sähköisesti yhtä helposti kuin laskujen maksu.
Meillä Kajaanissa jatkettiin kaupungintalon aukioloaikaa, jotta töissä käyvät voisivat asioida työajan jälkeen. Loppui, kun ei tullut ketään.
Näin kaukana todellisuudesta keskustalaisten kunta-itkuvirsi on.
Tavallisen kuntalaisen kannalta on höykäsenpöläyksen yhdentekevää, missä kunnanvirasto on, jos vain arjessa tarvittavat palvelut ovat kunnossa.
Keskustan kuntaministerien johdolla käynnistettiin Paras-hanke, jonka mukaan terveydenhoidossa vaaditaan palvelujen järjestämiseen 20 000 ja ammatillisessa koulutuksessa 50 000 asukkaan väestöpohja. Keskustaministerien johdolla siis tunnustettiin, että pienet kunnat eivät pysty järkevästi näitä palveluja hoitamaan.
Virkamiestyöryhmää, joka kuntakartan uudistusten keskustelupohjaksi nyt piirteli, johti Mari Kiviniemen ministeriön kuntaosaston johtoon nimityttämä Oulun entinen apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajala, keskustan jäsen.
Nyt Kiviniemen keskusta lyttää kuntarakenneuudistuksen lahtaukseksi ja pelottelee ihmisiä Stalinin ajan väestön pakkosiirroilla.
Yksi keskeinen argumentti kuntaliitoksia vastaan on ollut lähidemokratian menetys. Minkä lähidemokratian?
Usein koko terveydenhoito, suuri osa koulutusta ja moni muu palvelu on jo siirretty kunnista kuntayhtymien hoitoon. Näiden yhtymien päätöksiin tavallisella kuntalaisella tai kunnanvaltuutetulla ei ole mitään sanomista.
Sen sijaan isommassa kunnassa esimerkiksi terveyskeskukset voivat olla kunnan hallitsemia.
Nyt ihannoiduissa pienissä kunnissa demokratiaa on todellisuudessa karsittu koko ajan. Monessa kunnassa on jäljellä valtuusto, kunnanhallitus ja pari pakollista lautakuntaa, joissa kaikissa istuu sama pieni kinkeripiiri. Tätäkö harvainvaltaa, usein yhden puolueen diktatuuria, pitää nyt puolustaa.
Keskustan liekanarussa juoksemisen sijaan vasemmiston pitää hallituspuolueena ajaa uuteen kuntalakiin lisää demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia.
Lakiin tulisi esimerkiksi selkeästi kirjata kunnanosavaltuustojen perustaminen uusiin suuriin kuntiin ja niiden valinta kunnan sisäisissä aluevaaleissa kunnallisvaalien yhteydessä.
Näennäisdemokratiaelimiä ei kannata perustaa. Siksi kunnanosavaltuustoilla pitää olla kunnan budjetissa merkittävä alueellinen määräraha, ei leikkikenttäkalusteiden valintaoikeus.
Toiminta luottamushenkilönä Kainuussa Belgian valtion kokoisella alueella on opettanut, että alueen koon ja etäisyyksien merkitystä päätöksenteossa liioitellaan. Kuntapalvelujen yhtiöittäminen, ulkoistaminen ja yksityistäminen ovat demokraattiselle päätöksenteolle paljon suurempi uhka.
Kirjoitus on julkaistu Kansan Tahdossa to 16.2.2012.