Huo­no­ja uu­ti­sia

Olen vääntänyt Kansan Tahtoon huonoja uutisia kolmella vuosikymmenellä. Enkä tarkoita juttujen tasoa vaan asiasisältöä. Koskaan niitä ei ole käsketty eikä kielletty, kiitos siitä työnantajalle.

Usein epäillään toimituksissa solmitun salaliiton jonkun henkilön tai asian mustamaalaamiseksi.

Lukioiden rehtoreilla loksahti pala kurkkuun, kun maanantaina alkaneen yhteishaun alla maan suurin sanomalehti latasi sivun täydeltä, ettei lukiossa opi mitään. Tuli hätä, että hakeeko kukaan.

Ei ollut salaliittoa vaan onnettomasti ajoitettu virkamiesraportti.

Maailma on huonoja uutisia täynnä ja jokaisen uutisen välittäminen tai välittämättä jättäminen on inhimillistä valintaa. Siksi puolueetonta toimittajaa tai tiedotusvälinettä ei ole eikä tule.

Joillekin lukijoille sen huonompaa uutista ei olekaan kuin, että vasemmisto on maan hallituksessa. Ikään kuin ulkona räkyttämällä ikävät päätökset kohdistuisivat kevyemmin yhteiskunnan heikompiosaisiin.

Juuri väännetään kättä 113 miljoonan euron lääkekorvausleikkausten kohdistamisesta.  Ilman vasemmistoa hallituksessa kukaan ei yrittäisi siirtää edes osaa siitä apteekkarien ja lääkefirmojen niskaan, vaan sairaat maksaisivat kaiken.

Markka on historiaa, ei enää tänään euroiksi voi vaihtaa.

Vaikka toisin jankutetaan, niin Suomesta ei viedä euroja Kreikkaan vaan annetaan takuita Euroopan yhteiselle väliaikaiselle vakuusrahastolle, joka antaa edelleen lainaa Kreikalle, jotta se voi maksaa takaisin Kreikkaa lainoittaneille eurooppalaisille pankeille.

Kuten presidentinvaaleissa, joudutaan valitsemaan kahden huonon välillä; Kreikka vai pankkien kaatuminen ja talouskaaos. Nyt pankit kantavat edes osan vastuusta ja miksi lyödä tavallisia kreikkalaisia, joilta leikataan minimipalkkaa ja eläkkeitä.

Mari Kiviniemen hallitus jätti Suomelle 8000 miljoonan euron alijäämän ja velkaannumme koko ajan lisää, koska kansanedustajilla on kova paine tehdä uudistuksia.

Ei ymmärretä, että yhtälö, jossa vain jaetaan lisää hyvää, samalla kun eläkkeelle lähtee joka vuosi 10 000 ihmistä enemmän kuin työmarkkinoille tulee, on aika mahdoton.

Joudumme jokainen maksamaan yhteiseen pottiin nykyistä enemmän tai tyytymään vähempään. Jos palveluja laajennetaan, niin ne joudutaan hölmöläismäisesti rahoittamaan leikkaamalla nykyisiä palveluja.

Hallitusneuvotteluissa sovituista säästöistä on iso osa toteutumatta, mutta pian tulee tuplasti lisää koska Suomessa eletään yli varojen, eikä kukaan ole valmis luopumaan eduistaan.

Esimerkiksi koulutuksessa nuorten vähenemisestä huolimatta ammattikorkeakoulujen paikkavähennyksistä yritetään keplotella irti, vaikka seuraus on itse opetuksen rahojen leikkaus eli tason lasku. Ammattikoulutuksessa alkaa sama rumba, valmistelussa on 2300 aloituspaikan leikkaus.

Mitä kauemmin päätöksissä viivytellään, siltä kylmempi käsi kouraisee.

Jotta aurinko paistaisi risukasaan, lopetan huonot uutiset tähän ja poistun takavasemmalle.