Rikokset, juorut ja muut huonot uutiset käyvät kaupaksi, hyvät uutiset kelpaavat vain kymppiuutisten loppukevennykseen.
Johtuukohan masennuksesta kärsivien suomalaisten suuri määrä osaksi huonosta medialukutaidosta eli iltapäivälehdistä ja toripuheista imetään kritiikittä maailmankuva, jossa kaikki menee vain kurjempaan suuntaan.
Kurjuuden apostoleja riittää, mutta ne hyvät uutiset ovat meistä jokaisesta kiinni eivätkä tule tyhjää puhumalla vaan tekemällä. Niin yksilön, kunnan kuin valtionkin tasolla.
Työttömät ja yksinhuoltajat saivat vuoden alusta tasokorotuksen tukiinsa, eläkeläiset indeksikorotuksensa ja tavallisen palkansaajan ostovoima nousee tänä vuonna eli käteen jäävällä palkalla saa enemmän tavaraa kaupasta kuin viime vuonna.
Kainuun kansantalous on ohittanut viime lamaa edeltävän tason ja kasvuvauhti on muuta maata parempi. Kajaanissakin on isoja rakennuskohteita, jotka ovat elävän kaupungin merkki.
Mutta nämä kait ovat niitä loppukevennysuutisia.
Surullisiakin uutisia on kuten Talvivaarassa tapahtunut nuorehkon perheenisän myrkytyskuolema työpaikallaan. Muuttolintujen erehtyminen laskeutumaan myrkkyaltaaseen vain näytti olevan joillekin isompi asia.
Suomessa tapahtuu niin monta vakavaa työtapaturmaa vuosittain, että joutuu kysymään, onko tehoruuvi väännetty tappiin asti ja työnantajillekin vain pikavoittojen tavoittelu on tärkeää.
Menestyksen, rahan ja mammonan palvonta johtaa yksilötasolla väkisin siihen, että odotukset ja todellisuus eivät arjessa kohtaa tosiaan.
Me kaikki emme ole, emmekä voi olla Kauniita ja Rohkeita.
Pettymykset purkautuvat äärimmillään perhesurmien kaltaisina tekoina.
Silloin on helppo kääntää syyttävä sormi muualle, syvällisemmän arvokeskustelun sijaan vaatia vain lisää sosiaali- ja terveyspalveluja.
Mutta kun tulee palvelujen maksun aika, niin samat vaatijat eivät ole halukkaita maksamaan, vaan kuten nyt Kainuussa laskua kuitataan palveluja toteuttavien työntekijöiden selkänahasta.
Palvelutarpeet kasvavat, mutta epätoivoon lannistumisen sijaan pitää rohkeasti käyttää teknologian mahdollisuudet.
Kainuun lukiossa annetaan jo videoneuvotteluopetusta, erikoislääkäri Oulusta voi jo auttaa kainuulaista terveyskeskuspotilasta videoyhteyden avulla, matkakuluja ja aikaa voidaan säästää valtavasti siirtämällä kokouksia videoneuvotteluyhteyksille.
Ensimmäinen kännykkäpuhelu soitettiin Suomessa, tekstiviestikin on suomalainen. Ne ovat nyt kaikille arkea, miksi emme astuisi eteenpäin.
Kainuussa on yksin asuvilla vanhuksilla tuhat turvapuhelinta. Miksi emme vaihtaisi niitä videoyhteyksiksi, joissa hoitaja ja asiakas voivat keskustella kasvokkain milloin tahansa.
Kirjoittaja on toimistosihteeri, Kajaanin kaupunginhallituksen jäsen ja Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestön puheenjohtaja.
Kirjoitus on julkaistu Kansan Tahdossa to 5.7.2012.