Ehdokkaiden esittelyt:
Mari Kela
Työskentelen Suomussalmen kunnassa toimistosihteerinä. Koulutukseltani olen tradenomi. Perheeseen kuuluu kaksi lasta ja koira, olen parisuhteessa.
Vapaa-ajallani liikun ja luen monipuolisesti – vaikka viime aikoina hyvinvointialueen kokousasiakirjat ovat vieneet suurimman osan lukemisajasta. Neulon aina kun ehdin ja teatteriharrastus Retikan lavalla on ollut tärkeä osa elämää. Viulunsoitto ja laulaminen bändissä on nyt tauolla. Mökkeily ja luonnossa liikkuminen kuuluu elämäntapoihini ja kalastelen silloin kun satun veden äärelle pääsemään. Metsästyskortti löytyy takataskusta ja tavoitteena on päästä kokeilemaan, miten yhteistyö shiba-koirani kanssa toimii metsällä. Lisäksi kunnostamme vanhaa hirsitaloa, josta haluamme ajan kanssa tehdä kodin – kärsivällisyyttä mitataan, mutta unelma pysyy.
Työurani on rakentunut pääasiassa sihteerinä, mutta olen vuosien varrella toiminut myös keittiössä, varastolla, myynnissä ja henkilökohtaisena avustajana. Näistä kaikista on tarttunut mukaan käytännön näkemystä ja ymmärrystä erilaisista ihmisistä ja työelämästä.
Lähdin mukaan politiikkaan viime keväänä, ja ensimmäisissä vaaleissani tulin valituksi sekä kunnan- että aluevaltuustoon. Halusin mukaan vaikuttamaan niihin asioihin, jotka tuntuvat oikeasti tärkeiltä: sujuva arki, toimivat peruspalvelut ja luonnon arvostus. Työtä riittää, mutta intoa riittää vielä enemmän.
Kuntatasolla painotan koulutusta ja arjen palveluita. Aluepolitiikassa tärkeintä on turvata peruspalvelut koko hyvinvointialueella, vaikka joudumme tekemään tiukkoja päätöksiä. Toivon, että tulevaisuudessa voimme myös kehittää – emme vain selviytyä.
Kainuun etua pitää puolustaa vahvalla, mutta rakentavalla otteella. Jo pelkästään Kainuun prikaatin sijainti maakunnassamme asettaa meidät tärkeään asemaan rajamaakuntana. Me tarvitsemme toimivat kulkuyhteydet ja vahvan sähkön kantaverkon. Asuttu raja on turvallinen raja – ja jotta se pysyy asuttuna, täällä on oltava peruspalvelut ja edellytykset elämälle.
Kainuun ei saa olla pelkkä raaka-ainereservaatti. Metsien, vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on tärkeää, mutta samalla meidän pitää mahdollistaa metsätalous ja kaivostoiminta kestävällä tavalla. Matkailu on Kainuulle tärkeä elinkeino, ja sen kasvu perustuu juuri puhtaaseen luontoon.
Koen, että nykyinen hallitus on vienyt yhteiskuntaa kylmempään suuntaan, jossa raha ratkaisee. Hyvinvointivaltion tehtävä on huolehtia, että ihmiset pärjäävät työllään ja vaikeammassa asemassa olevia autetaan. Myös yrittäjiä on tuettava – ei työntekijöiden kustannuksella vaan keventämällä turhaa byrokratiaa ja helpottamalla arkea.
Ilmastoasioissa haluan etsiä ratkaisuja, joissa ympäristö ja ihmiset eivät ole vastakkain. Tuuli- ja vesivoima on vihreää, mutta millä hinnalla? Vesivoiman takia jokiekosysteemit ovat tuhoutuneet ja vaelluskala ei pääse nousemaan Oulujokea pitkin. Tuulivoimalat rakennetaan vaarojen päälle, johon täytyy raivata suuria alueita metsää teiden ja voimaloiden alta. Jos tuulivoimaa halutaan, mielestäni se pitäisi rakentaa jo valmiiksi rakennetuille alueille, esimerkiksi teollisuusalueille. Ydinvoima on tällä hetkellä luotettavin tapa tuottaa päästötöntä sähköä, ja sen rinnalla pitäisi panostaa enemmän biokaasun mahdollisuuksiin.
Äänestä minua, niin Kainuun Vasemmisto saa ehdokkaakseen vahvatahtoisen kainuulaisen naisen, joka on tottunut tekemään töitä ja selviytymään vaikeista paikoista. Minulle tärkeimpiä arvoja ovat terve järki, sydämen sivistys ja se, että asioita ratkotaan yhteistyöllä, ei ääripäistä käsin. Näiden arvojen pohjalta pyrin tekemään työtä Kainuun ja koko Suomen hyväksi. En lupaa ihmeitä, mutta sen lupauksen kyllä, että teen parhaani – aina.
Miikka Kortelainen
Olen Miikka Kortelainen, kainuulainen Kajaanin Koutaniemellä asuva 32-vuotias perheenisä, mielen hyvinvoinnin edistämisen ammattilainen ja monessa liemessä marinoitunut yhteisten asioiden hoitaja. Yhteisten asioiden hoitaminen on ollut iso osa elämääni jo pitkään ja olen saanut tehdä sitä yhdessä monien teidän kanssa.
Työskentelen kehittämispäällikkönä MIELI Kainuun mielenterveys ry:ssä. Sitä ennen olen työskennellyt valtakunnallisesti ja paikallisesti nuorisotyön kehittämisen parissa. Tiedän kokemuksesta, miten tärkeää on, että jokainen saa tarvitsemansa tuen ajoissa ja että palvelut toimivat silloin, kun niitä tarvitaan.
Tulin ensimmäisen kerran valituksi Kajaanin kaupunginvaltuustoon vuonna 2012 19-vuotiaana. Sen jälkeen olen saanut luottamuksen hoitaa yhteisiä asioita monenlaisissa rooleissa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Matkan varrelle on mahtunut paljon muutakin kuin kokouksia ja puheita. Olen pystyttänyt telttoja toreille ja kauppojen kulmille, kiertänyt vaalipiiriä erilaisissa tilaisuuksissa, jakanut niin omia kuin tovereiden materiaaleja ja tehnyt puisevia paperitöitä. Yhteisten asioiden hoitaminen ei ole minulle sprintti vaan pitkän matkan suoritus, jossa keskeistä on yhteisen asiamme eteenpäin vieminen.
Tällä hetkellä toimin Vasemmistoliiton kolmantena varapuheenjohtajana, Kainuun aluevaltuuston puheenjohtajana sekä SAK:n edustajiston varapuheenjohtajana. Aiemmin olen saanut toimia muun muassa Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajana, Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana sekä Kainuun aluehallituksen jäsenenä.
Puoluejohdossa olen saanut osallistua työvaliokunnan ja ministeriryhmän työskentelyyn vuosina, jolloin Suomi kohtasi poikkeuksellisia kriisejä. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä Suomen Nato-jäsenyyteen johtanut prosessi olivat hetkiä, jolloin poliittisia ratkaisuja tehtiin hyvin vaativassa tilanteessa. Näissä keskusteluissa olen saanut osaltani olla vaikuttamassa siihen, millaisia ratkaisuja olemme tässä maassa tehneet.
Näissä tehtävissä olen nähnyt myös sen, mitä valtion päätökset tarkoittavat ihmisten arjessa. Nykyhallituksen politiikan seurauksena hyvinvointialueiden tiukka talousohjaus, työelämän epävarmuus ja kasvavat toimeentulon haasteet näkyvät konkreettisesti myös täällä Kainuussa.
Politiikassa minua ovat alusta asti ohjanneet samat periaatteet: jokaisen oikeus työhön, riittävään toimeentuloon sekä vahva hyvinvointivaltio ja alueellinen oikeudenmukaisuus. Kun ihmiset voivat hyvin, saavat tarvitsemansa palvelut ja tulevat toimeen työllään, koko yhteiskunta on vahvempi.
Haluan rakentaa Suomea, jossa työllä pärjää, jossa julkiset palvelut toimivat koko maassa ja jossa päätöksenteossa ymmärretään myös Itä- ja Pohjois-Suomen todellisuus. Kainuun kaltaisille maakunnille toimivat liikenneyhteydet, koulutusmahdollisuudet, työpaikat ja saavutettavat palvelut ovat elinvoimakysymyksiä.
Eduskuntavaaleissa ratkaistaan pitkälti se, millaista Suomea rakennamme tulevina vuosikymmeninä. Minulle politiikassa on tärkeää, että päätökset ovat oikeudenmukaisia ja että myös niiden ihmisten ääni kuuluu, jotka eivät aina pääse itse ääneen.
Yhteisten asioiden hoitaminen on lopulta joukkuelaji. Olen valmis tekemään parhaani koko porukan menestyksen eteen ja olen käytettävissä eduskuntavaaliehdokkaaksi, mikäli niin parhaaksi katsotte.
Sami Sainio
Synnyin Paltamossa laman vuosina sairaanhoitajan ja tutkivan toimittajan nuorimmaiseksi. Olen luonteeltani pohjattoman utelias ja riittävän rohkea tarttumaan uusiin haasteisiin luottaen siihen, että elämä kantaa. Elämäni polku ei ole ollut suora, eikä helppo. Olen kohdannut niukkuutta, menetyksiä ja monenlaisia vastoinkäymisiä, mutta juuri ne ovat opettaneet minulle empatiaa ja sitkeyttä. Ne ovat tehneet minusta ihmisen, joka uskoo ihmisten hyvyyteen ja siihen, että maailma voi muuttua paremmaksi. Tätä kirjoittaessani odotan esikoislapsemme syntymää. Tulevana isänä ajattelen entistä enemmän sitä, millaisen maan me luomme lapsillemme.
Työuraani olen tehnyt ohjaajana, näyttelijänä ja pedagogina. Työni on vienyt minut eri puolille Pohjois-Suomea kulttuurilaitoksista kouluihin sekä päivä- ja hoivakoteihin. Matkan varrella olen kohdannut hyvin erilaisia ihmisiä ja tehnyt töitä lasten, nuorten, maahanmuuttajien, aikuisten, vanhusten ja vankien parissa. Teatterin keskiössä on ihmisenä olemisen ja toiseuden ymmärtäminen. Se harjoittaa empatiaa, joustavuutta sekä moniäänisyyttä ja näitä asioita vaaditaan vastuullisilta päättäjiltä. Enemmän puntarointia, vähemmän vastakkainasettelua.
Toimin tällä hetkellä seuraavissa luottamustoimissa:
– Kajaanin kaupunginvaltuutettu 2025-29
– sivistyslautakunta, varajäsen 2025-26, varsinainen jäsen 2027-29
– Kainuun hyvinvointialueen valtuutettu 2025-29
– ikäihmisten ja vammaisten valiokunnan jäsen
– Kainuun maakuntavaltuusto 1.vpj (25.5.2025 asti puheenjohtajan sijainen)
– itäisen ja pohjoisen Suomen neuvottelukunnan jäsen
– vasemmiston Itä-Suomi -ohjelmatyöryhmän jäsen
– Kainuun Eino Leino -seuran puheenjohtaja 2024-
Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta ja ylpeänä sainkin edustaa Kainuuta Vasemmistoliiton puoluekokouksessa. Muutokselle on valtava tarve ja tässä päällimmäinen otanta kannoistani Suomen ja Kainuun hyväksi:
– Kainuun saavutettavuutta on parannettava niin maanteiden, raide- ja lentoliikenteen kuin kantaverkonkin osalta. Meillä on paljon kasvun edellytyksiä, kunhan turhat pullonkaulat poistetaan. Kajaani on saatava mukaan erityistalousaluekokeiluun, joka toisi meille uusia investointeja.
– Kainuun hyvinvointialueen on säilyttävä itsenäisenä. Hyvinvointialueille on mahdollista turvata riittävät varat ja työrauha, sillä rahaa Suomessa kyllä on, mutta sitä hukataan turhiin ”tunnin juna” -hankkeisiin.
– Suomen on kunnioitettava EU:n liittymissopimustaan ja turvattava aluekehityksen varat jatkossakin. Valtion on investoitava aidosti myös Pohjois- ja Itä-Suomeen.
– Suomalaista ruoantuotantoa on vahvistettava ja sen kannattavuutta parannettava mm. biokaasuinvestoinnein.
– F-35 hävittäjäpommittajat maksavat Suomelle yli 30 miljardia. Elämme miehittämättömän ilma-aseen murrosta ja nykyisillä Horneteillakin pärjäisimme jopa vuoteen 2040 asti. Tämä Suomen kaikkien aikojen kallein hankinta on ajamassa terveydenhoitoamme kriisiin. Hankintaa on vähintään sopeutettava valtion talouden tilanteeseen.
– Valtion budjetista 1% on ohjattava taiteelle/kulttuurille. Mitä me olemme ja mitä puolustamme ilman elinvoimaista ja omaehtoista, moniäänistä ja kansantalouttakin moninverroin hyödyttävää kulttuuria?
– Valtakuntamme tärkeimmät ihmiset ovat jatkossakin lapset ja nuoret, joiden tulevaisuudenuskoa parannetaan turvaamalla riittävä tuki ja koulutus, torjumalla luontokatoa ja ilmastonmuutosta sekä tarjoamalla hyvän ja mielekkään elämän edellytyksiä.
– Ikäihmiset on nähtävä yhteiskunnassamme myös voimavarana. Kun yhteiskunta pitää tarvitsevistaan huolen, on se meidän kaikkien etu. Meillä kaikilla on annettavaa.
– Talouskasvua ei synny rikkaita paapomalla ja köyhiä kurittamalla. Yhteiskunnan tehtävä on nostaa ihmisiä, ei painaa alas.
Tulevissa vaaleissa käydään kova kamppailu liikkuvista äänestäjistä. Vahvuutenani on näkyvyys ja kenttäkokemus vaalipiirissämme, sekä kykyni kohdata ihmisiä empaattisesti taustasta riippumatta. Olen valmiina kiertämään koko vaalipiirin ja tekemään vasemmistolle vaalivoittoa säällä kuin säällä!