Pian on ohi Kainuun hallintokokeilu. Kokeilu, jonka luultiin jäävän pysyväksi. Valitettavan synkkäsävyisesti on mediassa uutisoitu viime aikoina maakunta -kuntayhtymää. Otsikoihin ovat päässeet lähes ainoastaan valtavat alijäämät.
Ollaanko maakunta -kuntayhtymästä luomassa mielikuvaa eräänlaisena Talvivaarana. Millä oikeudella kaikki syyt hallintokokeilun alijäämistä sälytetään lähes ainoastaan henkilöstön niskaan. Otsikot julistavat toinen toisensa perään, kuinka alijäämät ovat aiheutuneet henkilöstökuluista ja ostopalveluista.
Valtakunnallisesti katsottuna maakunta on kuitenkin pystynyt tuottamaan hoito- ja hoivapalveluita muuta maata edullisemmin.
Lyhyellä matikalla; aiemmin kuntien perusturvatoimialat tuottivat palvelut, jotka nyt tuottaa maakunta -kuntayhtymä. Perusturvatoimialojen budjetit kuntien talouksista olivat 60-70 prosentin luokkaa kunnasta riippuen. Maakunta -kuntayhtymä on tuottanut laajemmat palvelut kasvaneen kysynnän aikana 60 prosentin maksuosuudella.
Alijäämää on syntynyt; ihan totta. Mutta kuka on budjetit laatinut? Kuka ulkoisti palvelut? Onko siis henkilöstön vika, että kuntien niskaan on kaatumassa alijäämät? Poistaako syyllisten etsintä velat? Kenen vika on kainuulaisten ikääntyminen tai sairastuvuuden kasvu?
Pitäisikö hetki hengähtää, laittaa jäitä hattuun. Olisiko sittenkin aika ruveta miettimään, kuinka Kainuuta viedään eteenpäin vuodesta 2013 alkaen? Millä resursseilla hoidetaan sairaat ja vanhukset? Kuinka saadaan Kainuusta haluttu työpaikka, jotta lääkärivaje saadaan paikattua ja että hoitajia on riittävästi tulevaisuudessakin.
Kirjoittaja on toimistosihteeri, Kajaanin kaupunginhallituksen jäsen ja Kajaanin Vasemmiston kunnallisjärjestön puheenjohtaja.
Kolumni on julkaistu Kissanainen-blogissa 21.3.2012.