Laskelmat siitä, kuinka paljon nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle, kertovat karuja lukuja. Summa on kasvanut miljoonan euron kieppeille, kun ihminen on saavuttanut 60 ikävuotta. Emme siis puhu mistään pienistä rahoista eikä henkisen pääoman menetyksiä edes voi mitata rahassa.
Siksi koulujen oppilashuoltoon tarvitaan lisää resursseja. Varhaisessa vaiheessa ongelmiin puuttuminen ja tuen tarjoaminen on sekä yksilön että yhteiskunnan etu. Lisäksi tarvitaan matalan kynnyksen nuorten palvelupiste, josta nuori saa kerralla kaikki häntä askarruttavat asiat jalalle. Ei ole kenenkään etu, että nuorta, erityisesti hankalassa elämäntilanteessa olevaa, pompotellaan luukulta toiselle.
Meidän on huolehdittava, ettei kukaan tipahda kelkasta siinä vaiheessa, kun siirrytään peruskoulusta toiselle asteelle. Tarvitsemme koulutuksen järjestäjiä, jotka pystyvät kantamaan tämän vastuun. Vastuun siitä, että jokainen peruskoulunsa päättävä saa koulupaikan toiselta asteelta. Kainuussa jokaiselle peruskoulunsa päättävälle on löydetty koulupaikka toiselta asteelta. Tässä on onnistuttu Kainuussa pitkälti sen ansiosta, että toisen asteen koulutuksen järjestäjällä on ollut riittävän vankat hartiat vastuun kantamiseen.
Tarvitsemme kaikille, ja erityisesti nuorille, töitä. Kainuussa 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli tammikuussa 2015 21,2 prosenttia. Siis useampi kuin joka viides nuori vailla työtä.
Nuorisotyöttömyyden nujertamiseen tarvitaan nyt vankkaa otetta valtion taholta. Valtion täytyy tehdä julkisia investointeja ja tälla tavalla laittaa talouden rattaat pyörimään koko Suomessa.
Keinotekoiset virkaorganisaatioiden raja-aidat on lyötävä pirstoiksi, koska meillä ei ole yksinkertaisesti varaa jättää ketään pyörimään byrokratian rattaisiin. Meidän on kannettava yhteinen vastuu ja kohdattava jokainen nuori yksilönä. Kaikki on lopulta tahdosta kiinni.
Miikka Kortelainen, Kajaani
kansanedustajaehdokas (vas.)