Kurjistaminen ja kiristäminen ei lisää hyvinvointia, ei vaikka kuinka nykyhallitus yrittää vielä kurittaa Suomen katajaista kansaa viimeisinä tekoinaan.
Kansalaisten, erityisesti meidän heikommassa asemassa olevien, ostovoimaa on heikennetty armotta ja sama peli jatkuu.
Stubbin valkokaulushallitus leikkaa ensi vuoden alusta eläkkeiden ja muiden indekseihin sidottujen etuuksien tarkistuksen vain 0,4 prosenttiin, vaikka indeksitarkistuksen olisi tullut olla 1,1 prosenttia. Hinnat nousevat, mutta eläkkeet eivät joten elintaso laskee.
Indeksileikkaus koskee myös työeläkelakien mukaisia perhe-eläkkeitä, luopumiseläkkeitä ja luopumistukia, eräitä kuntoutusetuuksia sekä tapaturmavakuutuslain mukaisia korvauksia.
Kun vielä lisäksi kansaneläkeindeksiin on sidottu esimerkiksi takuueläke, työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, vammaisetuudet, opintoraha sekä rintamalisät, ei voi olla hämmästelemättä hallitusten leikkausten röyhkeyttä ja kohdistamista.
Samassa kuopassa ovat niin pitkäaikaistyöttömät, vanhukset, sairaat kuin opiskelijatkin.
Kajaanin kaltaisessa kaupungissa opiskelijalle jää vuokran jälkeen opintotuesta käteen vain noin 50 euroa. Määräajassa pitäisi koulusta valmistua, mutta samaan aikaan myös tehdä töitä, jotta ylähuulen alle olisi muutakin laitettavaa kuin EU-ruokatukipakettien näkkileipää.
On erikoista kuinka ministerit kehuvat suomalaista koulutusta ja markkinoivat sitä vientituotteeksi maailmalle, mutta samaan aikaan vähentävät koulutusrahoitusta ja panevat esimerkiksi ammattikorkeakoulut kilpailemaan keskenään hupenevista rahoista.
Ammatillisen koulutuksen rahapula näkyy jo lähiopetustuntien määrän vähenemisenä. Takaako 20 lähiopetustuntia viikossa metallimiehelle kolmen vuoden aikana riittävät taidot siirtyä työelämään?
Painimme samojen ongelmien kanssa, olimmepa eläkeläisiä tai opiskelijoita. Byrokratiahimmelien ja kovien arvojen maailmassa ei meille armoa tunneta. Siksi suunta pitää muuttaa ja hallituspolitiikka vaihtaa.
Suomi ei lähde nousuun, jollei tavallisilla kansalaisilla ole ostovoimaa laittaa paikallistalouden rattaita pyörimään. Opiskelijan tai eläkeläisen kantama euro paikallisen pienyrittäjän kahvilaan on paljon tuottavampi kuin euro yritystukina herrojen persiiseen maailman tuuliin.
Miikka Kortelainen, Kajaani
opiskelija, kansanedustajaehdokas (Vas.)