Kun suuria julkisia rakennuksia; sairaaloita, terveyskeskuksia, kouluja tai päiväkoteja tehdään, niin kyse on isoista päätöksistä, jolloin on ajateltava käyttötarvetta kymmeniä vuosia eteenpäin. Kovin usein näitä päätöksiä tehdään enemmän toiveiden kuin tosiasioiden ohjaamina ja silloin palaa hukkaan muualla kipeästi tarvittavaa rahaa.
Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Satakunnan maakunnissa on jokaisena vuotena viimeisen 10 vuoden ajan kuollut enemmän ihmisiä kuin on syntynyt. Esimerkiksi Etelä- Savossa tuo erotus on viimeisen 10 vuoden ajalta 6 428 henkilöä.
Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Lapin ja Satakunnan maakunnissa alle 15-vuotiaiden määrä on viimeisen 30 vuoden kuluessa vähentynyt vähintään 30 prosenttia. Kainuussa eniten, vuodesta 1980 lähtien 44 prosenttia.
Suomessa yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 17 prosentista 27 prosenttiin vuoteen 2040 ja 29 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Samaan aikaan työikäisten eli 15–64-vuotiaiden osuus pienenee nykyisestä 66 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2040 ja 56 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.
Työikäisten määrä alkoi vähentyä viime vuonna.
Esimerkiksi Lapissa 16-vuotiaiden ikäluokka, joka viime vuonna oli 2 369 nuorta, putoaa vuoteen 2020 mennessä 1909 nuoreen eli 19,4 prosentilla. Nuoria, jotka ovat hakemassa paikkaa lukioon tai ammattioppiin, on Lapissa tuolloin Tilastokeskuksen mukaan siis liki viidesosa vähemmän kuin nyt.
Seutukunnittain muutos on vielä rajumpi, Torniolaaksossa ja Pohjois-Lapissa nuorten määrä putoaa 10 vuodessa yli 40 prosenttia. Koko Suomen mitassa vastaava pudotus on noin 6 000 16-vuotiasta nuorta.
Kun kova hampaiden kiristely on käynnissä hallituksen suunnitelmista vähentää oppilaitosten aloituspaikkoja, niin väestömuutoksen takia nuorten pääsymahdollisuus oppilaitoksiin itse asiassa paranee, vaikka koko karsintaesitys toteutuisi.
Se mitä koulutuksen tyhjäkäynnistä irtoaa, uppoaa kyllä sosiaali- ja terveystoimen Molokin kitaan. Ja jos niistä palveluista taas säästöjä vaatii, niin saa raakalaisen leiman ja vastaansa lakisääteisyys-perustelut, jotka ovat kuitenkin isolta osin kukkua.
Siinä, että joka vuosi kymmeniä miljoonia veroeuroja syötetään Kela-korvauksina yksityiselle terveysbisnekselle, hukataan miljoonatolkulla rahaa yhteensopimattomiin tietojärjestelmiin, teetetään turhia laboratoriokokeita tai tuhlataan huonosti organisoituihin kuljetuksiin, ei ole mitään lakisääteistä.
Sosiaali- ja terveystoimi on lakisääteisyyden kaavun alla ihan samanlainen organisaatio kuin muutkin. Siihen on pesiytynyt hallitsematonta kasvua, omien etujen ja reviirien puolustamista, moninkertaista hallintobyrokratiaa ja diskuteeraus-kulttuuria tehokkuuden sijaan.
Nimi ei miestä pahenna, joten oltiin kuinka raakalaisia tahansa, tämä meno ei voi loppumattomiin jatkua.