Mustareunaiset kirjeet olivat aikoinaankäytössä hautajaiskutsuina. Kuvainnollisesti sellaista kirjettä Opetusministeriöstä odotetaan juuri nyt Suomen kaikissa ammattioppilaitoksissa.
Ministeriön piti elokuun loppuun mennessä lähettää pohjaesitys ja lausuntopyyntö siitä, mitenensi syksystä alkaen kolmen vuoden aikana vähennetään 7500 ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkaa.
Kertokaa tuo luku 11 000:lla niin pääsette kärryille euromäärästä, jolla vähennys rokottaa oppilaitosten kukkaroa. Lisätkää laskelmaan se, että tuhannelta opettajalta tai muulta henkilökuntaan kuuluvalta menee työpaikka.
Eikä tässä kaikki.
Loput ammatillisen koulutuksen opiskelupaikat ja nykyiset hallituksen lisäämät yli tuhat paikkaa,pannaan uusjakoon. Niitä siirretään suuremmille kaupunkiseuduille, joissa nuoret eivät ole ammattikoulutukseen mahtuneet.
Ministeriö tulee käyttämään oivaa taktiikkaa. Koko vähennys kohdennetaan suuralueittan, joista yksi on pohjoinen Suomi. Oulu, Lappi, Kainuu ja Keski-Pohjanmaata pannaan tappelemaan keskenään siitä, kuinka koko alueelle tuleva vähennysjaetaan.
On selvää, että Oulu, jossa satoja nuoria jää ulos kadulle, tarvitsee lisää.
Toisaalta on hölmöläisten peitonjatkamista jos Kainuusta, jossa kaikki peruskoulun päättäneet nuoret saatiin opiskelemaan, vietäisiin opiskelupaikkoja, jotka ovat täynnä. Eli heitettäisiin kainuulaisnuoria kadulle.
Miksi koko tämä valtava ruljanssi.Siksi, että nuorisoikäluokat pienenevät lähivuosina 11 prosenttia eli aloitusikään tulee valtakunnallisesti tuhansia nuoria vähemmän eikä veronmaksajan intressissä ole maksaa olemattomista oppilaista.
Sama suursiivous on jo käynnissä ammattikorkeakouluissa, ja jos pitää ennustaa niin edesssä on sama tukkisumakin.
Poliittinen paine nousee niin kovaksi,ettei aloituspaikkaleikkausta, vaikka sillä olisi kuinka selvät perusteet, kyetä täysimääräisesti tekemään.
Tehdään katalampi temppu eli leikataan koulutuksen yksikköhintoja. Kutistetaan sitä alussa mainittua 11 000 euroa opiskelijaa kohden. Seuraus: vähemmän lähiopetusta, huonommat laitteet, huonompi opetuksen laatu.
Tämä sama rytinä tulee väistämättä vielä lukioihin, joita on tarpeeseen nähden aivan liikaa. Peruskoulu on vielä suojattu poliittisesti liian arkana.
Ratkaisut ovat ikäviä, mutta väistämättömiä ja välttämättömiä. Pahinta on välinpitämättömyys ja ongelmien kasaaminen, jota tehtiin keskustahallitusten aikana.
Muutos on aina myös mahdollisuus. Kun oli halu ja pakko, niin Kainuussa on nuorten koulutus pantu maakuntakaudella huomattavasti parempaan kuntoon ja vähemmällä rahalla.
Valtakunnallisesti nuorisoikäluokat kasvavat taas ennalleen 2020-luvulla, mutta sitä ennen koulutusjärjelmä on säädettävä kohdalleen, jottei nykyinen järjettömyys, jossa 4000 peruskoulun päättänyttä nuorta jäi taas ilman opiskelupaikkaa, enää toistu.
Nykyisen hallituksen ensi vuoden budjettiin sisältyvä nuorten yhteiskuntatakuu tulee äärimmäiseen tarpeeseen. Koko Suomi on saatava Kainuun malliin, jossa jokainen nuori pääsee opiskelemaan.
Aki Räisänen
Kirjoittaja on toimittaja, Kainuun maakunnan koulutuslautakunnan ja Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen puheenjohtajaverkoston puheenjohtaja