Kainuun Vasemmiston puheenjohtaja vaihtuu ensi lauantaina Sotkamon Työväentalolla pidettävässä piirijärjestön syyskokouksessa, kun puheenjohtajana vuodesta 2013 toiminut Jouko Korhonen jää tehtävästä pois.
Puheenjohtajakisaan on ilmoittautunut kaksi ehdokasta, sotkamolainen Tiina Tuohimaa ja kajaanilainen Saara Karjalainen. Lue tästä ehdokkaiden esittelyt!
Tiina Tuohimaa
Kuka olet, mitä teet ja mistä tulet?
Olen Tiina Tuohimaa, 52-vuotias pääluottamusmies ja luokanopettaja Sotkamosta. Minulla on kaksi aikuista tytärtä sekä aviomies.
Millainen kokemus sinulla on politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta?
Politiikassa olen ollut mukana vajaa kymmenen vuotta. Olen toiminut tarkastuslautakunnan varajäsenenä, kunnanvaltuutettuna, sivistyslautakunnan jäsenenä, kunnanhallituksen varajäsenenä, varaluottamusmiehenä, pääluottamusmiehenä, työyhteisötoimikunnan jäsenenä sekä paikallisen ammattiyhdistyksen puheenjohtajana sekä hallituksen jäsenenä.
Miten ja miksi sinusta tuli vasemmistolainen?
Vasemmistolaisuus tulee minulle vahvasti jo verenperintönä. Ukkini oli perustamassa sotien jälkeen Ontojoella SKDL:n paikallisyhdistystä ja toimi yhdistyksessä puheenjohtajana. Hän oli myös mukana rakentamassa työväentaloa, joka myös Moskovana tunnettiin. Moskova sijaitsi lapsuudenkotiani vastapäätä. Olen seurannut myös koko ikäni isäni Pertti Sirviön poliittista uraa kunnanvaltuutettuna ja meijerin asioista huolehtivana työsuojeluvaltuutettuna, joka otti kantaa pienten ja köyhien ihmisten puolesta lukuisilla lehtikirjoituksillaan, ideoillaan ja aloitteillaan. Isäni ideoima ja talkoilla aikaansaatu on esimerkiksi asutusalueemme uimaranta. Isäni kautta opin jo varhain arvostamaan esim. ammattiyhdistysliikettä yhteiskunnassamme. Vartuin siis punalippujen hulmutessa ympärilläni.
Mitä kainuulaisuus merkitsee sinulle?
Kainuulaisuus on minulle sielunmaisema jossa haluan elää ja asua elämäni. Perheeni ja sukulaiseni ovat täällä lähellä ja voin harrastaa korpien keskellä metsässä liikkumista. En voisi kuvitella asuvani muualla vaikka olen käynyt maailman tuulia haistelemassa muuallakin. Sitkeä, vaatimaton luonteenlaatu on se mitä arvostan.
Mikä on sinun mielestäsi Kainuun suurin haaste ja mikä on Vasemmiston vastaus tähän haasteeseen?
Suurin haaste Kainuussa on ikääntyvä väestö, työvoiman ja palveluiden saatavuus sekä koulutuspaikat. Mielestäni Kainuuseen pitäisi saada lisää opiskelupaikkoja, jotka vastaavat tarpeisiin esim. varhaiskasvatus. Muuntokoulutus olisi yksi vaihtoehto. Kuntien pitää tehdä yhteistyötä ja uusia kokeiluja yhteistyössä työvoiman riittävyyden suhteen. Asuntoja täytyy olla ja yrittäjyyttä palveluiden takaamiseksi on myös tuettava sopivasti. Lapsiin pitää panostaa ja tukea lapsiperheiden palveluja yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Tätä myös yli kuntarajojen.
Kainuu tulisi saada houkuttelevaksi paikaksi elää ja olla. Viestiä pitää viedä ylemmille tasoille (ministerit) mitä tarvitaan ja mitä kuuluu Kainuuseen. Yhteistyössä uusia ratkaisuja muiden puolueiden kanssa Kainuun hyväksi.
Kainuun Vasemmisto on yksi Vasemmistoliiton pienimmistä piirijärjestöistä, onko oma piirijärjestö tarpeellinen?
Oma piirijärjestö on tarpeellinen, koska toimijat voivat tavata ihmisiä ja heillä on paikallistuntemusta ja tuntumaa. Asioihin voi vaikuttaa näin paremmin kun ihmiset tuttuja ja lähestyminen heihin helppoa. Aktiivista toimintaa ei ole koskaan syytä lopettaa. Kansan täytyy tietää ketkä heidän asioita ajavat. Jos muilla puolueilla on oma piirijärjestö, täytyy se olla myös Vasemmistolla. Se on viesti siitä, että homma toimii, voi hyvin ja hengittää. Kunnallisjärjestöjä voisi yhdistää tarvittaessa.
Kuinka varmistetaan se, että kainuulainen ääni kuuluu Vasemmistoliitossa?
Kainuun Vasemmiston ääni kuuluu kansanedustajien kautta ja kutsumalla muutakin johtoa vierailuille ja tutustumaan Kainuuseen. Viestiä täytyy viedä niin ylös kuin on tarpeen. Säännölliset vierailut ovat hyvä tapa pitää yhteyttä.
Kuinka kehittäisit jäsendemokratiaa puheenjohtajana?
Puheenjohtajan täytyy jalkautua kuntalaisten pariin ja kuunnella heitä. Naama täytyy tulla tutuksi ja Vasemmistolle syntyä fiilis, että puheenjohtaja välittää ja kuuntelee tavallista kansaa (sekä aktiivitoimijoita tietysti). Säännölliset palaverit ja tilaisuudet lujittavat osallisuutta. Puheenjohtajan on myös osattava ottaa paikkansa tarpeen tullen ja pidettävä se. Tarvittaessa voidaan perustaa työryhmiä, jotka pohtivat asioita ja raportoivat niistä. Toiminnanjohtajan kanssa tiivis yhteistyö ja viestintä sekä kehittämishankkeet vetovoiman osalta. Jotta pysytään ajan mukana, on uskallettava kehittää ja kehittyä.
Puheenjohtajana toimiminen tarkoittaa myös yhteistyötä muiden poliittisten puoluiden piirijärjestöjen kanssa, kuinka uskot yhteistyön suvujan sinulta?
Yhteistyö- ja neuvottelutaidot ovat minulla hyvät. Olen kehittänyt niitä luottamusmiestehtävän myötä ja käynyt myös koulutuksia. Annan tilaa muiden mielipiteille, mutta olen kriittinen tarvittaessa ja pidän oman kantani jos olen varmasti oikeassa. Kuuntelen mielelläni ja minusta on mielenkiintoista keskustella eri mielipiteistä ihmisten kanssa. Aina on mahdollisuus avata uusia näköaloja. Monta päätä saattaa olla joskus parempi kuin yksi pää. Rakentava keskustelu on aina hyväksi, jossa pyritään ponnistelemaan yhteistä tavoitetta kohti. Puolustan vääryyttä kärsineitä ja tartun epäkohtiin, jos on tarvis.
Miksi juuri sinut pitäisi valita Kainuun Vasemmiston puheenjohtajaksi?
Uudet ihmiset tuovat tullessaa aina uutta. Olen innokas kehittämään toimintaa ja luovana ihmisenä hoksaan helposti asioita ja haluan kokeilla uusia ratkaisuja. Viihdyn ihmisten parissa ja olen hyvä sosiaalisissa tilanteissa ja keskusteluissa. Uudistamisen myötä olisi mahdollisuus saada uusia toimijoita mukaan ja virkistettyä paikallisyhdistyksia. Yhteistyö- ja esiintymistaidot ovat myös vahvuuteni, joille on käyttöä. Minua kiinnostaa uudet haasteet ja haluan kehittää itseäni niissä yhdessä asiantuntijoiden ja tukijoukon avustuksella. Vasemmistoa tarvitaan edelleen puolustamaan pientä ihmistä.
Saara Karjalainen
Kuka olet, mitä teet ja mistä tulet?
Saara Karjalainen, 26-vuotias kajaanilainen sairaanhoitaja, kotoisin olen Vaalasta. Työskentelen Kainuun sotella lastensuojelussa.
Millainen kokemus sinulla on politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta?
Olen toiminut reilun neljän vuoden ajan aktiivisesti Vasemmistonuorissa sekä Vasemmistoliitossa paikallis- ja piiritasolla. Monenlaista juttua tässä on ehtinyt touhuta, muun muassa tapahtumia, vaalikampanjoita, erilaisia aloitteita ja kannanottoja. Kesällä tulin valituksi kaupunginvaltuustoon ensimmäiselle kaudelle, minkä lisäksi olen Vasemmiston ainoa edustaja ympäristöteknisessä lautakunnassa. Opiskeluaikana toimin aktiivisesti opiskelijakunnassa, yhden kauden hallituksessa ja kaksi edustajistossa, sekä oman alani ainejärjestössä, minkä kautta sain myös pienen pintaraapaisun ay-liikkeeseen.
Miten ja miksi sinusta tuli vasemmistolainen?
Löysin vasemmiston 2015 eduskuntavaalien aikaan. Pääsin ensimmäistä kertaa äänestämään ja etsin sopivaa ehdokasta vaalikoneista. Mulle tärkeimpiä arvoja ovat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, jolloin Vasemmisto oli selkeä valinta.
Mitä kainuulaisuus merkitsee sinulle?
Tietynlaista sinnikkyyttä ja periksiantamatonta asennetta.
Mikä on sinun mielestäsi Kainuun suurin haaste ja mikä on Vasemmiston vastaus tähän haasteeseen?
Ihmisten halu muuttaa kasvukeskuksiin, täällä väki vähenee ja ikärakenne keikahtaa huoltosuhteen kannalta haastavaksi. Vastauksena tähän on luoda palvelujärjestelmä, joka vastaa asukkaiden tarpeisiin ja houkuttaa ihmisiä asumaan täällä. Korkeakoulutuksen kehittäminen tuo uusia asukkaita alueelle ja erilaisilla täydennys- ja muuntokoulutuksilla saadaan ihmiset ja avoimet työpaikat kohtaamaan.
Kainuun Vasemmisto on yksi Vasemmistoliiton pienimmistä piirijärjestöistä, onko oma piirijärjestö tarpeellinen?
Kyllä näen, että oma piirijärjestö on tarpeellinen. Pieni piirijärjestö voi toimia myös ketteränä kehittäjänä, josta hyötyy koko puolue. Keskinäiseen torailuun meillä ei ole varaa missään tilanteessa.
Kuinka varmistetaan se, että kainuulainen ääni kuuluu Vasemmistoliitossa?
Yhdellä edustajalla puoluevaltuustossa ei yksinään ihmeitä tehdä, tarvitaan siis yhteistyötä muiden piirijärjestöjen kanssa. Meidän täytyy aktiivisesti osallistua puolueen linjojen kirjaamiseen niin puoluekokouksessa kuin kommentteja pyydettäessä, esimerkiksi nyt tulevaa periaateohjelman päivitystä varten.
Kuinka kehittäisit jäsendemokratiaa puheenjohtajana?
Avoin viestintä ja vuoropuhelu on kaiken perusta. Keskusteluille tulee luoda aikaa ja mahdollisuus. Yksi konkreettinen teko jäsendemokratian puolesta olisi muuttaa sääntöjä siten, että piirikokouksessa äänivalta olisi jokaisella kokoukseen saapuneella Kainuun Vasemmiston jäsenellä, eikä vain kunnallisjärjestöjen nimeämillä edustajilla, kuten nykyinen malli on.
Puheenjohtajana toimiminen tarkoittaa myös yhteistyötä muiden poliittisten puoluiden piirijärjestöjen kanssa, kuinka uskot yhteistyön sujuvan sinulta?
Aiempaa kokemusta tällaisesta yhteistyöstä ei juurikaan ole, mutta uskon, että harjoittelemalla sekin sujuu. Aiemmissa luottamustehtävissäni olen ollut kyllä neuvottelemassa ja sopimassa sekä pienemmistä että suuremmista asioista.
Miksi juuri sinut pitäisi valita Kainuun Vasemmiston puheenjohtajaksi?
Mulla on vahvaa järjestöllistä osaamista ja uutta, nuoren polven näkökulmaa asioihin. Sekä rohkeutta ja uskallusta astua vastuulliseen tehtävään. Haluan olla mukana kehittämässä Kainuuta ja elämää täällä, jotta ihmisillä olisi hyvä olla, eikä ajateltaisi, että pian viimeinen sammuttaa valot lähtiessään.