Eduskuntavaalikampanjat alkavat päästä vauhtiin. Nykyinen eduskunta on jo lopettanut työnsä.
Istuvat kansanedustajat ovat tilastojen valossa paremmassa asemassa kuin uudet paikkaa hakevat, ihmiset kun arvostavat kokemusta. Lisäksi nykyisillä edustajilla on vaaliloma, mutta muut joutuvat uhraamaan talvi- tai kesälomansa, mikäli työelämässä ovat.
Näissä vaaleissa toritapahtumien rinnalle on tullut entistä enemmän vaalikoneita, olohuonetenttejä ja Ylen vaaligalleria, jota jo viime keväänä testattiin meppigalleriana.
Yleltä oli iso vaaliteko haastatella kaikki kansanedustajaehdokkaat. Idea oli loistava, toteutus vain ei mennyt ihan nappiin.
Naisilta gallerian kysymystykityksessä kyseltiin pienistä lapsista ja vauvalomista tai, että riittääkö aikaa omaishoitajana hoitaa vielä kansanedustajan tehtävät. Mielestäni asiattomia kysymyksia näin 2000-luvun Suomessa.
Nokkela ehdokas osasi vastata, että kansanedustajalla on varaa palkata joku muu omaishoitajaksi. Asenteellisuudesta kertoo, että nämä hoito- ja vastuukysymykset tuntuivat kohdistuvan vain naisehdokkaille.
Tasa-arvon nimissä olisi vastaavasti voitu kysyä naimisissa olevilta miesehdokkailta, että onko puoliso raskaana ja kuinka he meinaavat selvitä isyyslomista ja eduskunnan töistä yhtäaikaisesti.
Ehdokkaita ei myöskään kohdeltu tasa-arvoisesti eri puolella Suomea. Joillain alueilla käytiin kevyttä rupattelua ehdokkaan omista vaaliteemoista kun taas toisaalla grillattiin ja pommitettiin kysymys toisensa perään vastauksia kuuntelematta.
Hieman tasa-arvoista olisi ehkä ollut edes se, että istuvia kansanedustajia olisi tietoisesti grillattu aihepiireistä, joita käsitteleviin valiokuntiin he eivät kuulu tai ole muuten erikoistuneet. Näin nykyiset ja uudet yrittäjät olisivat olleet edes vähän samalla viivalla.
Ylen vaaligalleria on edistysaskel tasapuolisempaan näkyvyyteen vaikka kaipaa hiomista karkealla santapaperilla.
Sitä hiomista kaipaa myös työelämä. Kauniista puheista huolimatta palkkatasa-arvo ei ole toteutunut. Sama työ, sama koulutus ja sama tehtävä eivät tuo samaa palkkaa.
Esimerkiksi Ammattiliitto Pro:lta tutkimuksessa todettiin esinaisten keskiarvopalkaksi 3200 euroa ja esimiesten keskiarvopalkaksi 3650 euroa. Kun palkasta vakioitiin taustatekijät jäi sinne silti selittämätön 8 prosentin suuruinen ainoastaan sukupuolesta johtuva ero.
Vaikka naisten koulutustaso nousee niin he sijoittuvat työelämään miehiä hitaammin. Ja kuten Ylen vaaligalleriassa, yhä törmätään perhekysymyksiin, ikään kuin kodin ja perheen hoito automaattisesti olisi vain naisten tehtävä.
Tasa-arvo on enemmän kuin sukupuolten tasa-arvo, mutta siinäkin on pitkä matka kuljettavaksi. Meillä on vielä kova työ ennen kuin opimme arvostamaan inhimillisyyttä, tasa-arvoisuutta ja yksilön vapautta sellaisena kuin ne ovat, ilman ennakkoasenteita ja tuomitsemista.
Kaikki lähtee liikkeelle omista asenteistamme, työtä tasa-arvon eteen on tehtävä joka päivä, myös eduskunnassa.
Sari Kyllönen
Kirjoittaja on taloussihteeri, Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja kansanedustajaehdokas