Hallituksen ajama kuntarakenneuudistus kuohuttaa. Poliittisista syistä edes selvityksiä, jotka eivät sido mihinkään, ei keskustajohtoisissa kunnissa haluttaisi. Määräaika kuntien lausunnoille umpeutuu huomenna.
Lähes kaikki on yhtä mieltä siitä, että jotain on pakko tehdä. Väestö ikääntyy ja sitä myöten kuntien tulopohja pienenee samalla kun hoito- ja palvelutarpeet lisääntyvät. Siihen poliittinen yksimielisyys loppuukin. Osa pitää kiinni valtarakenteesta kävi palvelujen miten tahansa ja osalle palvelut ovat ykkösasia.
Tämän vuoden lopussa päättyvä Paras-hanke muutti jo kuntarakenteita, toi kuntaliitoksia ja käytännössä siirsi monen kunnan päättäjiltä päätösvallan sosiaali- ja terveyspalveluista kuntayhtymille.
Paras-hanke oli puutteellinen ja jää puolitiehen. Moni kunta luisteli siitä eikä kuntayhtymien demokratia-vajetta ole korjattu. Palvelut ovat karanneet kuntalaisten ja kuntapäättäjien käsistä.
Monella kuntatyöntekijällä ja heidän ammattiliitoillaan nousevat niskakarvat pystyyn kun sanon, että yksi Paras-hankkeen epäonnistumisia ja uudenkin kuntarakenneuudistuksen uhkia, on niihin kirjattu viiden vuoden irtisanomissuoja.
Minusta nimittäin vuosi riittäisi. Tämä voi kuulostaa ”kokoomuslaiselta” mutta ei sitä ole. Itse asiassa ylipitkä irtisanomissuoja suojaa nimenomaan kuntien virkamiesjohtoa käytännön työntekijöiden sijaan.
Kunnista jää lähivuosina eläkkeelle erityisesti puhtaanapitotyöntekijöitä, päiväkotiapulaisia, keittiöhenkilökuntaa, kiinteistönhoitajia, lähihoitajia…Eli fyysisesti rasittavaa käytännön työtä tekeviä.
Nimenomaan näitä pienipalkkaisia käytännön työntekijöitä tarvitaan kuntiin lisää ja heistä tulee pula. Heillä ei ole pelkoa töiden loppumisesta eikä tarvetta ylimääräiselle irtisanomissuojalle.
Sen sijaan viiden vuoden irtisanomissuoja jättää kuntaliitoksissa virkoihinsa ja huomattavasti korkeammille palkoille kunnanjohtajat ja muut johtavat viranhaltijat, joita ei enää tarvita.
Henkilöstömenot ovat kunnille erittäin merkittävä menoerä ja niihin on voitava puuttua tai kuntarakenneuudistuksen tuoma mahdollisuus siirtää varoja itse palveluihin, jää vähiin. Palvelujen ulkoistaminen tai yksityistäminen ei niiden todellisia kokonaiskustannuksia laske eikä asiassa mitään auta.
Kainuussa riittäisi vallan mainiosti yksi kunta, mutta sille ei tarvita yhdeksää korkeapalkkaista kunnanjohtajaa ja yhdeksää viranhaltijaa jokaiseen johtavaan tehtävään. Kun yritysmaailmassa tehdään fuusioita niin tarvittavat ammattilaiset jäävät, mutta ylimääräinen johtoporraskin saa lähteä.
Demokratiavajetta voisi Kainuussakin korjata Rovaniemen aluelautakuntamallilla. Ylä-Kainuuseen oma aluelautakunta lähipalvelu-rahoineen ja päättäjineen, Sotkamoon ja Kuhmoon omansa. Päättäjät aluelautakuntiin valittaisiin alueen asukkaista, jolloin turvattaisiin lähidemokratia.
Kirjoittaja on toimistosihteeri, Kajaanin kaupunginhallituksen jäsen ja Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestön puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Kansan Tahdossa torstaina 12.4.2012.